Latausaseman vaihto – voidaanko vanhaa kaapelointia ja sähköistystä hyödyntää?

Sähköauton latausaseman vaihto herättää usein saman kysymyksen: pitääkö kaikki tehdä alusta asti uudelleen, vai voiko vanhasta sähköistyksestä hyödyntää jotain? Kysymys on aiheellinen, sillä kaapelointi ja sähkökeskuksen muutostyöt muodostavat tyypillisesti merkittävän osan latausasema-asennuksen kokonaiskustannuksista. Vastaus riippuu kohteesta, ja siksi jokainen latausaseman vaihto kannattaa aloittaa järjestelmällisellä kartoituksella ennen laitevalintaa.

Vanhan kaapeloinnin hyödyntäminen on monessa tapauksessa täysin mahdollista, mutta se edellyttää, että olemassa oleva sähköistys vastaa uuden latausaseman teknisiä vaatimuksia. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä kohteessa tarkistetaan, miten lataustehon valinta vaikuttaa vaatimuksiin ja mitkä erityispiirteet koskevat taloyhtiöitä.

Milloin vanha kaapelointi kelpaa uudelle latausasemalle?

Vanha kaapelointi voi olla täysin käyttökelpoinen, jos se on alun perin mitoitettu riittävälle kuormalle, on teknisesti hyvässä kunnossa ja täyttää nykyiset turvallisuusmääräykset. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaapelin poikkipinta on oikea, sen suojaukset ovat asianmukaiset ja asennusreitti on kunnossa.

Monessa omakotitalossa tai taloyhtiön autohallissa ensimmäinen latausasema on asennettu muutama vuosi sitten, jolloin kaapeli on voitu vetää jo valmiiksi riittävällä kapasiteetilla. Jos alkuperäinen asennus on tehty huolellisesti ja lataustehon tarve ei merkittävästi kasva, sama kaapeli voi palvella myös uudempaa latauslaitetta. Sen sijaan jos vanha asema on ollut yksivaiheinen ja uusi laite on kolmivaiheinen, kaapelointi täytyy arvioida uudelleen kokonaisuutena.

Kaapelin ikä ja asennusolosuhteet vaikuttavat myös. Ulkotiloissa tai kosteissa tiloissa vuosia käytössä ollut kaapeli voi olla mekaanisesti kulunut tai sen liitokset voivat olla hapettuneet, vaikka nimelliskapasiteetti paperilla riittäisi. Tämän vuoksi pelkkä silmämääräinen tarkastus ei aina riitä, vaan sähköasentajan tekemä mittaus antaa varmuuden.

Sulakkeet, syöttökaapeli ja keskus: mitä tarkistetaan?

Kolme keskeistä kohtaa määrittää, sopiiko olemassa oleva sähköjärjestelmä uudelle latausasemalle: syöttökaapelin poikkipinta ja pituus, ryhmäkeskuksen tai pääkeskuksen vapaa kapasiteetti sekä suojalaitteiden mitoitus.

Syöttökaapeli

Kaapelin poikkipinta ja pituus vaikuttavat suoraan siihen, kuinka suuren virran se voi turvallisesti siirtää ilman haitallista jännitteenalenemaa. Esimerkiksi pitkä kaapelimatka parkkihallissa tai piharakennukseen voi rajoittaa käytännön lataustehoa, vaikka sulakkeet nimellisesti riittäisivät. Sopiva kaapelimitoitus määritetään aina kohdekohtaisesti ammattilaisen toimesta.

Sähkökeskus ja vapaa kapasiteetti

Sähkökeskuksesta tarkistetaan, onko siellä vapaita lähtöjä ja riittääkö liittymän kokonaiskapasiteetti latauksen lisäkuormalle. Jos pääsulakkeet ovat jo lähellä maksimiaan muiden kuormien vuoksi, pelkkä uuden latausaseman kytkentä ei riitä, vaan tarvitaan kuormanhallintajärjestelmä tai liittymän päivitys. Kuormanhallinta sovittaa latauksen kiinteistön muuhun sähkönkulutukseen, mikä voi monessa tapauksessa mahdollistaa latauksen ilman kalliita liittymämuutoksia.

Suojalaitteet

Nykyiset määräykset edellyttävät latauspisteeltä asianmukaisia vikavirtasuojia ja ylikuormitussuojia. Vanhassa asennuksessa nämä voivat olla puutteelliset tai väärän tyyppiset uudemmalle latauslaitteelle. Tämä on yksi yleisimmistä syistä, miksi vanha kaapelointi sinänsä kelpaa, mutta suojalaitteet täytyy uusia.

Latausteho ratkaisee: 11 kW:n vs. 22 kW:n vaatimukset

Lataustehon valinta on yksi keskeisimmistä päätöksistä latausaseman päivityksessä, ja se vaikuttaa suoraan siihen, millaisia vaatimuksia sähköjärjestelmälle asetetaan. On tärkeää ymmärtää, että suurempi nimellisteho ei automaattisesti tarkoita parempaa ratkaisua käyttäjälle.

Toteutuva latausnopeus riippuu kolmesta tekijästä yhdessä: auton omasta latauskapasiteetista, latauslaitteen tehosta ja kiinteistön sähköjärjestelmän kyvystä syöttää virtaa. Moni auto ei pysty hyödyntämään 22 kW:n tehoa lainkaan, jolloin 11 kW:n asema riittää täysin eikä aiheuta tarpeetonta kuormaa sähköjärjestelmälle.

Teknisesti 11 kW:n kolmivaiheinen latausasema ja 22 kW:n kolmivaiheinen latausasema asettavat erilaiset vaatimukset kaapelimitoitukselle, sulakkeille ja keskuksen kapasiteetille. Nämä vaatimukset arvioidaan aina kohdekohtaisesti, sillä riittävyys riippuu kiinteistön muusta sähkönkulutuksesta, auton ja latauslaitteen ominaisuuksista sekä mahdollisesta kuormanhallinnasta. Lataustehon valinta kannattaa siis tehdä kokonaisarvion pohjalta, ei pelkästään tekniikan maksimisuoritusten perusteella.

Taloyhtiön latausaseman vaihto: erityispiirteet

Taloyhtiössä latausaseman vaihto on monimutkaisempi prosessi kuin omakotitalossa, koska mukana on useita osapuolia, yhteistä infrastruktuuria ja päätöksentekoprosessi, joka vaatii yhtiökokouksen tai hallituksen hyväksynnän.

Taloyhtiön latausinfran erityispiirre on se, että yksittäisen latausaseman vaihto kannattaa aina arvioida osana kokonaisuutta. Jos taloyhtiössä on jo useita latausasemia tai niitä on tulossa lisää, kuormanhallintajärjestelmän tarve korostuu entisestään. Yksittäisen pisteen kaapeloinnin uusiminen voi tulla kalliiksi, jos muutaman vuoden päästä joudutaan tekemään sama uudelleen laajemmalle kokonaisuudelle.

Olemassa oleva kaapelointi taloyhtiön autohallissa tai parkkipaikalla voi olla hyödynnettävissä, mutta se edellyttää, että alkuperäinen asennus on tehty riittävällä kapasiteetilla ja että sähkökeskuksessa on tilaa uusille kuormille. Taloyhtiön prosessiin kuuluu myös kulutuksen mittaus ja laskutusratkaisu, jotta jokainen asukas maksaa vain omasta latauksestaan. Nämä ratkaisut suunnitellaan kohdekohtaisesti yhdessä isännöitsijän tai hallituksen kanssa. Lisätietoa taloyhtiöiden latausinfran suunnittelusta löytyy palvelusivultamme.

Asennustarkastus ennen vaihtoa: näin se etenee

Ennen kuin uusi latausasema tilataan, kannattaa teettää ammattilaisen tekemä kartoitus olemassa olevasta sähköjärjestelmästä. Tämä vaihe säästää sekä aikaa että rahaa, koska se paljastaa mahdolliset pullonkaulat ennen asennustyötä.

Käytännössä kartoitus etenee seuraavasti:

  1. Nykyisen kaapeloinnin tarkastus: poikkipinta, pituus, kunto ja asennusreitti käydään läpi.
  2. Sähkökeskuksen arviointi: vapaa kapasiteetti, sulakkeet ja mahdolliset puutteet suojalaitteissa selvitetään.
  3. Lataustarpeen kartoitus: auton latauskapasiteetti ja käyttötottumukset otetaan huomioon sopivan tehon valinnassa.
  4. Kuormanhallinnan tarpeen arvio: erityisesti taloyhtiöissä ja useamman pisteen kohteissa selvitetään, tarvitaanko älykästä kuormanhallintaa.
  5. Tarjous ja laitevalinta: vasta kartoituksen jälkeen tehdään laitesuositus ja kustannusarvio.

Tarkastuksen jälkeen on selkeä kuva siitä, mikä vanhasta sähköistyksestä voidaan hyödyntää ja mitä täytyy uusia. Tämä tieto tekee myös kustannusarviosta realistisen ja vertailukelpoisen. Jos latausasemasi alkaa näyttää vanhentuneelta tai epäilet sen toimintaa, latausaseman vanhenemisen merkit on hyvä tarkistaa ennen vaihtopäätöstä.

Energizet selvittää kohteen sähköjärjestelmän, sopivan lataustehon ja mahdollisen kuormanhallinnan tarpeen kattavasti ennen asennusta. Pyydä latauskartoitus tai tarjous, niin käydään tilanne läpi yhdessä.